Luukammottumissairaus (rak. hypophosphatasia) on harvinainen perinnöllinen tila, jossa varhainen hampaiden menetys on usein ensimmäinen tai ainoa oire. Tutkijat Osaka University’n yliopistossa kehittivät hiirimallit, jotka jäljittelevät potilaissa havaittuja geneettisiä muutoksia, ja havaitsivat, että hampaat ja niiden tukirakenteet voivat kärsiä myös lievistä luunmuutoksista. Kolmen ALPL-geenin variantin (p.R184W, c.1559delT ja p.F327L) esittämistä malleissa analysoitiin, ja molemmissa malleissa havaittiin pienempi luun tiheys hampaiden ympärillä sekä heikompia kudoksia, jotka kiinnittivät hampaita.
Yhdessä mallissa, jossa oli p.R184W-variantti, havaittiin poikkeavuuksia ensisijaisesti dentiinissä, sementissä ja hammaskudoksissa, ja luun muutoksia oli vähäisiä. Toisessa mallissa, jossa oli c.1559delT ja p.F327L-variantit, esiintyi lieviä luunmuutoksia yhdessä laajempien hampaiden vaurioiden kanssa, kuten pienempi mineralisaatio emalissa ja dentiinissä sekä ohuemmat dentiinit. Hampaiden oireiden eroavaisuuksia ei selitetty veren tasoilla tissue-nonspecific alkaline fosfataasin (TNAP) avulla. ALPL-geenin spesifinen variantti vaikutti suoraan suun oireiden kehittymiseen. Joitakin potilaita diagnosoidaan vasta varhaisen hampaiden menetyksen jälkeen, vaikka heillä olisi vain vähän luun oireita. Nämä mallit voivat edistää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tutkimista hampaiden menetyksen ja kielen luun suojelua varten, sekä parantaa ortodontisten hoitojen turvallisuutta. Työ korostaa hammaslääkäreiden roolia varhaisemmassa sairauden tunnistamisessa mahdollisuuden vuoksi, että hampaiden oireet voivat ilmetä ennen ilmeisiä luuvaurioita.