Työntekijät Karurin kaupungissa, Intiassa, toimivat avainasemassa AI -robottien kouluttamisessa, prosessiin kuuluu ‘egocentrisen datan’ kerääminen. Tässä menetelmässä, kuten tekstiiliteollisuuden työntekijät Shoba Kirubakaran ja Kannagi Periyasaamy, tallentavat omat toimintansa – mukaan lukien pakkaaminen, laaduntarkastukset ja kotityöt – GoPro-kameroilla ja älylasereilla.
Kerätty data hyödynnetään yrityksen Objectways toimesta luodakseen tekoälymalleja, jotka pystyvät jäljittelemään ihmisten liikkeitä teollisuuden automaatioon ja kotitöihin liittyvissä tehtävissä. Tämän datankeruun taustalla on tarve valtaville datamäärille, jotta robotit voidaan ‘opettaa’, ja työntekijät saavat tältä pohjalta noin 2,60 dollaria tunnissa.
Käytännössä ihmisten toiminnot, kuten pyyhkeiden rypyttäminen tai vihannesten pilkkominen, toistetaan robottien oppimiseksi havainnointia varten. Objectwaysin kaltaiset yritykset myyvät tätä dataa tekoälykehittäjille maailmanlaajuisesti, myös kotirobottien kehittämiseen. Tämä riippuvuus ihmisten datasta korostaa AI nykyisiä rajoituksia, sillä roboteilla on tarvita ‘motorisia taitoja’ monimutkaisten tehtävien suorittamiseen.
Lisäksi robottien käyttöönoton kustannukset ja energiankulutus ovat merkittäviä esteitä, erityisesti Intiassa, jossa on suuri työvoima. Asiantuntijat suosittelevat uudelleenkoulutusohjelmien toteuttamista ja sopeutumista uusiin ammatteihin, jotta työntekijöiden työpaikat voidaan turvata. Tämän prosessin tavoitteena on, että robotit oppivat ihmisten toimintatavoista, jotta ne pystyvät jäljittelemään niitä ja oppimaan havainnoinnin kautta. Yritykset, kuten Objectways, myyvät tätä dataa AI kehittäjille maailmanlaajuisesti, mukaan lukien niille, jotka kehittävät kotirobotteja.