Tutkimus, jossa analysoitiin 771 COVID-19-potilasta, jotka olivat saaneet hoitoa välillä 2. helmikuuta – 3. maaliskuuta 2021, 38 brittiläisessä sairaalassa, paljasti selkeitä eroja pitkään COVIDiin sairastuneiden suun ja keuhkojen mikrobeissa. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään oireiden vakavuuden mukaan viisi kuukautta sairaalasta lähtemisen jälkeen: erittäin vakava, vakava, kohtalainen ja lievä. Tutkijat keräsivät syljepalasia ja sputa näytteitä kuusi kuukautta sairaalasta lähtemisen jälkeen ja käyttivät DNA-sekvensointia mikrobien koostumuksen ja määrän analysointiin. Tämä analyysi verrattiin näiden yksilöiden mikrobeihin heidän ilmoittamiensa oireiden kanssa. Tutkimus osoitti, että erittäin vakavan pitkään COVIDin kärsijöillä oli merkittäviä variaatioita suussa ja keuhkoissa esiintyvissä mikrobeissa verrattuna vähemmän vakaviin oireisiin. Nämä erot liittyivät hengitysoireisiin, kuten heikentyneeseen keuhkojen toimintaan, neurokognitiivisiin oireisiin, kuten ‘aivotummentumaan’, ja ruoansulatuskanavan oireisiin, kuten kipuun, pahoinvointiin, ripuliin ja ruokahaluttomuuteen. Erityisesti havaittiin liiallinen bakteerien määrä, joka tuottaa sitovettä, korreloiden tulehdukseen verinäytteissä. Tutkimus, jonka johtivat Dr Daniela Alferes de Lima Headley ja professori James Chalmers, viittaa siihen, että keuhkojen mikrobiomi voi vaikuttaa laajalti terveyteen ja vaikuttaa oireisiin hengitysongelmien ulkopuolella. Tutkijat tutkivat, onko näitä mikrobiprofiileja esiintynyt ennen tai jälkeen COVID-19-infektion ja paranevatko ne ajan myötä. PHOSP-COVID-projektin, jonka rahoitti National Institute for Health and Care Research (NIHR) ja UK Research and Innovation, tavoitteena on ymmärtää pitkän COVIDin syitä ja tutkia mahdollisia hoitomuotoja, mukaan lukien toimenpiteet, jotka kohdistuvat mikrobiomiin. Professori Raquel Duarte toteaa, että miljoonat ihmiset ympäri maailmaa jatkavat vammallisten pitkän COVID-oireiden kokemista, ja tässä tutkimuksessa tunnistetaan selkeät mallit suun ja ilmatietien mikrobeissa, jotka liittyvät hengitysongelmiin, kognitiivisiin ja ruoansulatuskanavan oireisiin. Lisätutkimusta tarvitaan kiireellisesti pitkän COVIDin mekanismeja ymmärtämään ja tehokkaita hoitomuotoja kehittämään.