Tutkimus arvioi ruokavalion aloituskohdan vaikutusta sydämen vajaatoiminnan esiintymiseen 20 vuoden ajalta aikuisilla, joilla ei ollut aiemmin sydänsairauksia. ATTICA-tutkimus, kohorttitutkimus, johon osallistui 4056 kreikkalaista aikuista, arvioi ruokavalion laatua käyttäen Global Diet Quality Scorea ( GDQS) ja sen komponentteja (GDQS+ ja GDQS−). Osallistujat seurattiin 20 vuoden ajan, jolloin 2159 henkilöllä oli määriteltävissä oleva sydämen vajaatoiminnan tila. GDQS:n keskiarvo oli 37,0, 31,0 GDQS+:lle ja 6,0 GDQS−:lle. Alimmassa GDQS-ryhmässä olleet henkilöt olivat vanhempia ja heillä oli korkeampi BMI ja kohonnut verenpaine. Vahva yhteys havaittiin ruokavalion laadun ja sydämen vajaatoiminnan esiintymisen välillä ennen säätöjä, jossa 20,7 % oli alimmassa tertiilissä, 5,1 % välissä ja 6,6 % ylimmässä. Ikä ja sukupuoli huomioiden korkeampi GDQS ja GDQS+ liittyivät alhaisempiin sydämen vajaatoiminnan todennäköisyyksiin. GDQS− ei ollut itsenäisesti yhteydessä sydämen vajaatoimintaan. Tutkimus osoitti, että sydämen vajaatoiminnan esiintyminen lisääntyi arvioitujen kardiovaskulaaristen riskitekijöiden määrän mukana. Korkeampi ruokavalion laatu alussa liittyi alhaisempiin todennäköisyyksiin kehittää sydämen vajaatoiminta 20 vuoden aikana. Tulokset tukevat lisätutkimuksia ruokavalion terveellisyydelle sydämen vajaatoiminnan kehittymisen kannalta, mutta tutkimuksen havainnollinen suunnittelu ja tietojen rajoitukset aiheuttavat epävarmuutta.