GLP-1-reseptoriagonistit ja kaksois-GIP/GLP-1-reseptoriagonistit ovat merkittävästi vaikuttaneet tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Semaglutide, retatrutide, cagrilintide, survodutide ja GLP-1-reseptoriagonistit ovat olleet keskeisessä roolissa.
Haittavaikutukset ja Mekanismit
Gastrointestinaliset haittavaikutukset, kuten pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja ummetus, esiintyvät yleisesti, noin 30–50 % potilailla, erityisesti hoidon alussa ja annostuksen säätämisen yhteydessä. Nämä haittavaikutukset ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja niitä voidaan hoitaa annostuksen säätämällä ja muuttamalla ruokavaliota. Mekanismit sisältävät viivästyneen mahalaukun tyhjenemisen, emetoottisten polkujen aktivaation, muuttuneen suoliston motiivisuuden ja nopean painonpudotuksen aiheuttamat fyysiset vaikutukset. GI-järjestelmän toiminta on keskeinen näissä vaikutuksissa.
Lääkevalvontasignaalit ja Lisätutkimukset
Akuutti haimatulehdus on havaittu, mutta satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole todettu luokkayhteysriskiä. Lääkevalvontasignaalit johtuvat todennäköisesti diagnosoinnin virheellisestä luokittelusta eikä syy-seuraussuhteesta. Cholelithiaasiaan liittyy todennäköisesti yhteyttä, pääasiassa nopean painonpudotuksen vaikutuksesta. Peri-proseduraaliset tiedot osoittavat lisääntynyttä mahalaukun jäännösvolyymia ilman vahvistettuja aspirointitapahtumia. Retatrutidi-, survodutidi- ja cagrilintidi-semaglutidi-aineiden alkuvaiheiset tiedot viittaavat samankaltaiseen maha-suolikanavaan liittyvään haittavaikutusprofiiliin kuin hyväksytyillä aineilla, vaikka todisteet ovat vielä rajallisia. GIP-reseptorin aktivaatio on tärkeä osa haittavaikutusprofiilia.