Tämä tutkimus pyrki tunnistamaan raportointikäytäntöjä, jotka liittyvät suboptimalisiin terapeuttisiin tuloksiin ja tirzepatidiin liittyviin lääkeaineiden käyttöongelmiin analysoimalla dataa EudraVigilanssin (EV) tietokannasta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kuvailevia että epäsuhteellisuusanalyysejä tirzepatidin yksittäisten tapausten turvallisuusraporteista, vertaillen niitä muihin GLP-1 reseptoriagonisteihin (RA) kokoaineistossa ja erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten (HP) raportteihin. Analyysiin sisältyivät sekä terveydenhuollon ammattilaisten että terveydenhuollon ammattilaisten ulkopuolisten raportit. Avainmittarit olivat raportointimahdollisuuksien suhdeluvut (ROR) 95%:n luottamusväleillä (CI) valittuihin ensisijaisiin termeihin (PT) liittyen lääkeaineiden käyttöön liittyvien ongelmien osalta. Yleisesti raportoidut PT:t sisälsivät ‘Epäkäyttöön jätetty käyttö’ (n=1521), ‘Lääkeaine tehoton’ (n=425) ja ‘Epäkäyttöön jätetty laite’ (n=99).
Kokoaineistossa raportit, jotka liittyivät tirzepatidiin, osoittivat alhaisempia raportointimahdollisuuksia PT:lle ‘Lääkeaine tehoton’ verrattuna raportteihin, jotka liittyivät liraglutiidiin (ROR 0,61, 95%:n CI 0,54–0,70), dulaglutiidiin (ROR 0,72, 95%:n CI 0,63–0,82), exenatiidiin (ROR 0,78, 95%:n CI 0,67–0,92) ja semaglutiidiin (ROR 0,81, 95%:n CI 0,72–0,91). Kuitenkin HP-raporteissa ei havaittu eroa raportointimahdollisuuksien välillä tirzepatidin ja semaglutiidin välillä tässä PT:ssä. Toinen malli havaittiin ‘epäkäyttöön jätetty käyttö’lle kokoaineistossa, jossa raportointimahdollisuudet olivat korkeammat tirzepatidin osalta verrattuna lixisenatiidiin, dulaglutiidiin ja liraglutiidiin, mutta alhaisemmat verrattuna semaglutiidiin (ROR 0,52, 95%:n CI 0,49–0,55).
Lisäksi havaittiin korkeampi raportointimahdollisuus PT:lle ‘epäkäyttöön jätetty laite’ tirzepatidin osalta verrattuna semaglutiidiin (ROR 43,47, 95%:n CI 16,00–118,13) kokonaistapausten osalta; kuitenkin tämän löydöksen tulisi tulkita varovaisesti, koska luottamusväli on laaja. Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa näyttöä kliinisten tutkimusten ja nykyisen kliinisen käytännön osalta.